Home > MAAILMAN > Meret puhtaaksi nykyteknologian avulla

Meret puhtaaksi nykyteknologian avulla

Valtamerien saastuminen on iso ongelma. Jopa niin iso, että sitä monissa piireissä pidetään ilmastonmuutoksen jälkeen maailman toiseksi isoimpana yhteiskunnan kriisinä. Toisin kuin ilmastonmuutos, merten jäte- ja saasteongelmat eivät näy kummemmin ihmisten arkipäivässä tänään eikä todennäköisesti vielä viidenkään vuoden kuluttua, mutta mikäli nykymeno jatkuu muuttumattomana, jo kymmenessä vuodessa meitä voi odottaa peruuttamaton luonnonkatastrofi.

Mistä on kyse?

Teollistumisen alkumetreistä asti tehtaat ovat syytäneet jätteitä vesistöihin surutta. Kymmeniä vuosia sitten asiaa ei edes sen kummemmin kyseenalaistettu, sillä tekninen kehitys ja työpaikkojen luominen nähtiin silloin tärkeämpinä tavoitteina kuin luonnonsuojelu. Jonkinlainen käännöskohta ollaan kuitenkin jo saavutettu, sillä cleantech-ajattelu johtaa yhä useamman pörssiyhtiönkin päivittäistä toimintaa. Samoin myös kierrätysmenetelmät, ihmisten valveutuneisuus ja tiedonvälityksen nopeus ovat kehittyneet huimasti.

Sisävesistöt ovat kärsineet saastuttamisesta vähintäänkin yhtä paljon kuin meretkin, mutta tämän artikkelin pääfokus on kuitenkin valtamerissä. Laskujokien merkitys saasteongelmaan täytyy kuitenkin sisäistää ennen kokonaiskuvan hahmottamista. Järvien ja jokien kautta mereen päätyvät teollisuus- ja jopa kotitalousjätteet muuttavat vesistöjen luontaisia pH-arvoja ja vaikuttavat sitä kautta kala- ja kasvikannan selviytymiseen. Suurimman mediahuomion kuitenkin saavat fyysiset jätteet, jotka kasaantuessaan luovat jättimäisiä “roskasaaria” valtameriin.

Jätemäärällä vakavia seurauksia

Paras (eli pahin) esimerkki valtamerten jäteongelmasta on Tyynenmeren jätepyörre. Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen sen todellisesta koosta, mutta pessimistisimpien arvioiden mukaan jätepyörre olisi jopa kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoinen. Alueelle kasaantuu merivirtojen mukana useiden Atlantin rannikolla sijaitsevan valtion jätteitä huolestuttavaa vauhtia: arviolta 3,5 miljoonaa tonnia muovijätettä kertyy jätepyörteeseen vuosittain. Oman osansa jätemäärään tuovat rahtialuksista myrskysäällä putoavat kollit sekä alusten päästöt.

Vastaavanlaisia jätepyörteitä löytyy maailman meristä muitakin ja niillä on kaikilla yhtä lohduton vaikutus. Alueen eläimet syövät jätteitä ja juuttuvat muovinpalasiin, jonka johdosta ne menehtyvät. Eikä ongelma rajoitu ainoastaan lintuihin ja kaloihin, sillä jopa eläinplanktonin tiedetään syövän pieniksi hiukkasiksi auringossa hajoavaa muovia. On arvioitu, että pelkästään lintuja kuolee meressä olevan muovin takia noin miljoona yhden vuoden aikana.

Ja ellei muovin takia kuolevien eläinten määrä vielä hetkauta, täytyy muistaa, etteivät ihmisetkään ole turvassa katastrofilta – jos tilanne pahenee, ennen pitkää mikroskooppiset muovimolekyylit päätyvät takaisin omaan ravintoketjuumme.

Mikä avuksi?

Valtamerien nykyistä jätemäärää on käytännössä mahdotonta siivilöidä kokonaisuudessaan pois keskellä avomerta, sillä valtavat jätemassat ovat alati liikkeessä, eikä niiden tarkkaa sijaintia tiedetä. Käytännön ongelmaksi muodostuisi myös puhdistuskaluston määrä ja koko. Jätteiden kerääminen vaatisi valtaisasti resursseja ja miestyövuosia, eikä siltikään urakka koskaan valmistuisi.

Tärkeitä hankkeita valtamerten puhdistamiseen kuitenkin on jo vireillä, esimerkiksi hollantilaisvetoinen Ocean Cleanup, joka arvioi pystyvänsä keräämään noin 40 prosenttia valtamerten muovijätteistä seuraavan 10 vuoden aikana. Projekti on kerännyt rahaa jo muutaman vuoden ajan, mutta varsinainen jätteenkeruu aloitettiin alkusyksystä 2018. Ocean Cleanup -hankkeen toimintaperiaatteen keksi Boyan Slat -niminen opiskelija, joka oli puhdistusmenetelmän keksiessään vasta 19-vuotias.

Luonto löytää keinot, mutta ihmisen apu on tarpeen

Jätteiden kerääminen on mutkikasta ja aikaavievää ja siksi valtamerten puhdistusoperaatiossa keskitytään ennaltaehkäisemään uusia ongelmia ja lopettamaan tilanteen eskaloituminen. Tehtaiden päästöjä valvotaan tiukasti, pakkauskokoja ja -materiaaleja tehdään entistä suuremmalla volyymillä luonnonmukaisista raaka-aineista sekä muovituotteiden saatavuutta rajoitetaan; Euroopan unioni teki joulukuussa merkittävän ja historiallisen päätöksen kieltämällä alueellaan kertakäyttöiset muovituotteet vuodesta 2020 alkaen. Muovisia kertakäyttöruokailuvälineitä valmistaville yhtiöille päätös oli melkoinen takaisku, mutta luonnonsuojelun kannalta se oli ainoa oikea ratkaisu.

Vuonna 2011 tutkijat löysivät bakteerin, joka syö meren muovia. Sanonta “luonto löytää aina keinot” pitää siis tässä tapauksessa täysin paikkaansa.

You may also like...