Home > EUROOPPA > Freelancerit Euroopassa – miksi yhä useampi haluaa työllistää itse itsensä

Freelancerit Euroopassa – miksi yhä useampi haluaa työllistää itse itsensä

Työmarkkinat ovat muuttuneet radikaalisti viimeisen 30 vuoden aikana. Olosuhteiden pakosta työntekijöiden on täytynyt tehdä paljon kompromisseja työssäviihtyvyytensä ja vapaa-ajankäyttönsä suhteen, mutta yksi asia ei ole olennaisesti muuttunut: yritysten pyrkimys maksimoimaan voittonsa.

Työelämän pirstaloitumisesta ei voida kuitenkaan syyttää yksinomaan yrityksiä, sillä johan Suomen laissakin lukee, että yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Osa-aika- ja keikkatyön yleistyminen on pikemminkin luontaista jatkumoa yleismaailmalliselle talouskehitykselle ja siksi monet palkansaajat ovatkin alkaneet työskentelemään freelancereina ilman vakituista työsuhdetta palkanmaksajaan. Ilmiö on havaittavissa myös sellaisilla aloilla, joissa freelancer-toiminta ei ole kovinkaan yleistä.

Freelancerin asema

“Freelancer” on työvoimapoliittisesti määriteltynä eräänlainen väliinputoaja – freelancerit ovat vastuussa itsensä työllistämisestä, mutta eivät välttämättä ole yrittäjiä. He eivät ole vakituisessa työsuhteessa yrityksiin, vaan toimivat toimeksiantopohjalta. Jotkut ryhtyvät freelanceriksi siksi, että heillä on useita asiakasyrityksiä, mutta entistä useammat yritykset hakevat säästöjä velvoittamalla osa-aikaiset työntekijänsä alkamaan joko yrittäjiksi tai freelancereiksi.

Henkilö voi toimia freelancerina joko oman toiminimensä kautta tai verokortilla. Koska työsuoritukset ovat usein lyhyitä ja keikkaluontoisia, freelancerin laskuttaa työtunnista usein bruttona enemmän kuin vakituisessa työsuhteessa oleva, sillä “friikut” useimmiten hoitavat itse verojen, työeläkemaksujen ja muiden pakollisten kulujen maksamisen.

Valtaosa freelancereista toimii media- ja kulttuurialalla, jossa työ on usein hyvin kausittaista.

Digitalisaatio tehostaa toimintaa

Ensimmäisistä liukuhihnatehtaista alkaen kansa on pelännyt, että koneet vievät ihmisten työt. Nykyään, kun monilla aloilla lähes koko tuotantoprosessi voi automatisoida roboteille, ymmärrämme paremmin, kuinka teknologiaa kannattaa hyödyntää teollisuudessa.

Vaikka olisikin kansallisromanttista ajatella, kuinka lähelle nollaa Suomen työttömyysprosentti laskisi, jos edes viidesosa maan automatisoiduista linjoista korvattaisiin raa’alla miestyövoimalla, ei koneistamisen vastustamiselle voi löytää järkiperusteita. Koneet ovat nopeampia ja tehokkaampia, eikä niille voi sattua työtapaturmia.

Tietokoneiden laskentatehon noustessa toimisto-, prosessinvalvonta- ja hallintotyöntekijöiden tehokkuus on ainakin teoriassa noussut vähintään yhtä kohisten. Sana “teoriassa” siksi, että harvoin kokopäivätyössä koko työaikaa käytetään niin tehokkaaseen työhön kuin olisi mahdollista. Siksi digitalisaation myötä ollaan alettu puhumaan kuuden tunnin työpäivistä ja neljän päivän työviikoista – keskitytään tuottavaan työaikaan, ei istuta päätteen äärellä vaan istumisen ilosta.

Tähän kuvioon freelancerit istuvat täydellisesti: yritys maksaa vain tuottavasta ajasta, eikä huolta tarvitse kantaa viikkotuntien täyttymisestä, vuosilomien kertymisestä ja niin edelleen. Ja freelancerit puolestaan jaksavat työssään paremmin, kun niin sanottua “turhaa” työpaikalla oleskelua ei esiinny.

Työntekijä maksaa yritykselle – liikaa

Työntekijän palkkaaminen on kallista, ainakin Suomessa. Karkeasti arvioiden, yritys maksaa työntekijästä noin kaksinkertaisesti, mitä työntekijän palkkakuitissa näkyy. Jos siis työntekijä nauttii 2500 euron kuukausipalkkaa, yritys pulittaa tosiasiassa noin 5000 euroa. Palkansaaja ei koko summaa kuitenkaan missään vaiheessa näe, sillä osa rahoista menee pakollisten työnantajakulujen ja verojen maksamiseen.

Kun yrityksen henkilöstökulurakenne ja palkkaamisen mukanaan tuomat velvoitteet tiedetään, on helppo ymmärtää, kuinka iso ja riskialtis sijoitus työntekijän palkkaaminen todellisuudessa on. Yrittäjät ovatkin viime vuosina alkaneet suosimaan toiminimellä toimivia alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita (myös freelancereita), siitä todisteena laskutuspalveluiden käyttäjämäärien huima nousu.

Kun yritys ostaa palvelun toiselta yritykseltä tai freelancerilta, ostavalle yritykselle ei koidu muita kuluja kuin mitä yhteisessä hankintasopimuksessa on sovittu.

Freelancer on oman työaikansa herra, hyvässä ja pahassa

Freelancerina toimiminen muistuttaa monilta osin yrittäjyyttä. Menestyneimmät freelancerit ovat taitavia myymään ideoitaan ja palveluitaan ja he alati pyrkivät kehittymään alallaan paremmiksi, olipa ammattina sitten toimittaja, hieroja, sairaanhoitaja tai kaupan kassamyyjä. Toisille freelancerius on ainoa oikea työskentelyn muoto, toiset ajautuvat siihen asemaan pakon edestä.

Ellei friikulla ole isoja, säännöllisiä asiakkaita, freelancerilla harvoin on kahta täsmälleen samanlaista työpäivää. Se on toisaalta rikkaus, toisaalta epävarmuustekijä; freelancerina työskenteleminen ei ole paras vaihtoehto, jos epätietoisuus seuraavan viikon työkalenterista stressaa ylitsepääsemättömän paljon.

 

You may also like...