Home > EUROOPPA > 20 vuotta euroa – onko yhteisvaluutta ollut top vai flop?

20 vuotta euroa – onko yhteisvaluutta ollut top vai flop?

Euroopan unionissa otettiin käyttöön yhtenäinen valuutta vuonna 1999. Ensimmäiset kolme vuotta se oli pelkkä tilivaluutta, mutta käteisenä euroja sai jo vuoden 2002 alusta. Kaikkiaan 11 valtiota ottivat euron käyttöön ensimmäisessä aallossa. Suomi oli yksi näistä maista muun muassa Ranskan, Saksan, Italian ja Belgian rinnalla.

Euro viettää siis 20-vuotisjuhlavuottaan tänä vuonna ja siksi onkin otollinen hetki tarkastella valuutan taivalta, sen ongelmia, onnistumisia ja tulevaisuuden näkymiä.

Valuutat vaihtoon – euron alkutaipaleet

Vaikka idea eurosta sai käytännössä alkunsa jo vuonna 1994, uuden valuutan käyttöönotto ei sujunut ongelmitta. Tämän mittakaavan muutoksessa vaikeuksia tietysti on aina odotettavissa, mutta kun valtaosa eurooppalaisista rivikansalaisista siirtyivät uudenvuodenpäivänä 2002 euroon, kukaan ei oikein osannut suhteuttaa uusia eurohintoja vanhaan valuuttaan. Ilmiö oli nähtävillä myös Suomessa – ”mummonmarkka”-ajattelu vallitsi pitkään, kun kauppojen asiakkaat oppivat hiljalleen kertomaan eurohinnat kuudella, tai tarkemmin sanottuna 5,95:llä.

Suomalaisten kuluttajien joukossa närää aiheutti eniten se, että joidenkin tuotteiden hintalapuista tuntui valuutanvaihdon jälkeen löytyvän yhä sama lukema – markat oltiin vain korvattu euro-symbolilla. Totuus ei ollut ihan näin mustavalkoinen, mutta siinä oli paljon toden perää: monikaan yrittäjä ei hintojaan muuttanut valuutanmuuntokertoimen mukaan, vaan markoiksi muutettuna hintataso nousi miltei alalla kuin alalla.

Eurosta tulee arkea

2000-luvun puolivälissä euro oli tullut tutuksi jo vanhemmallekin ikäpolvelle. Sen asema maailman top 3 -rahayksikkönä vakiintui ja sen kurssi Yhdysvaltain dollariin nähden seisahtui noin 1,3–1,5 dollariin. Keskustelu euron haitoista ja sen mukanaan tuomista hinnannousuista vaihtui puolen Euroopan yhteisen valuutan kätevyyden ylistämiseen.

Varsinkin Schengen-alueen euromaiden houkuttelevuus matkailijoiden silmissä kasvoi, sillä valuutanvaihtoruljanssi väheni. Kansainvälisillä valuutta- ja pörssimarkkinoilla euron merkitys nähtiin vieläkin suurempana; olihan kelluvan, dollarin arvoa mukailevan euron takana vahva ja arvostettu finanssialan instituutti, Euroopan keskuspankki. Kansainvälinen kaupankäynti sai uutta tuulta alleen Euroopassa. Heinäkuussa 2008 euron arvo kävi huipussaan, hieman alle 1,6 dollarissa.

Vuoden 2010 kriisi – ensimmäinen kova koettelemus

Euroalue ajautui valtavaan velkakriisiin vuonna 2010, eli pian sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa puhkesi koko maailman taloutta horjuttava finanssikriisi. Euroopassa julkisuuteen näkyvät ongelmat alkoivat jo 2009, kun paljastui, että vuonna 2001 euroalueeseen liittynyt Kreikka oli pitkään julkaissut vääristeltyjä taloustilastoja. Maan rahatilanne oli paljon synkempi kuin muut EU-maat arvasivatkaan, mikä johti Kreikan-lainojen korkojen nostamiseen ja tukitoimiin.

Samalla, kun Kreikka velloi syvissä vesissä, muun muassa Saksan ja Espanjan kaltaiset talousmahdit joutuivat myymään velkakirjoja ja maksamaan korkeampia valtionlainojen korkoja euron ahdingon vuoksi. Vuonna 2012 yrityksiä pakeni euroalueelta valuutan romahtamisen pelossa, mikä omalta osaltaan lisäsi EKP:n taakkaa pelastaa euromaat konkurssilta. Puhuttiin jopa Grexitistä, eli Kreikan mahdollisesta erosta eurosta, mutta ajatuksesta on sittemmin luovuttu taloustutkijoiden vakavien varoitusten takia.

Nykytilanne – ei hyvä, mutta vakaa

Kriisi jätti moniin euromaihin pitkäkestoisia seurauksia: julkisia menoja on karsittu reilusti, eläkejärjestelmää rukattu uusiksi, valtionvelkaa otettu lisää ja niin edelleen. Viime vuosina maailman johtavat ekonomistit ovat antaneet varovaisen optimistisia ennustuksia, että maailmantaloudessa, etenkin Euroopassa, olisi nähtävissä pientä kasvua.

Positiiviset ennusmerkit ovatkin rohkaisseet Suomen kaltaisia euroalueen ”pientekijöitä”. Vaikka budjettialijäämää on ajoittain runsaastikin, pahimmillaan koko maan sosiaalijärjestelmän rampauttavia poliittisia päätöksiä ei ole tarvinnut vielä tehdä pakon sanelemana. Kipeillä, mutta silti varsin maltillisilla sopeuttamispäätöksillä pyritään hiljalleen, maa kerrallaan, nostamaan koko euroalue vakaaseen nousuun.

Brexit tuo mukanaan epävarmuuden tulevasta

Maaliskuun 29. päivä on euron kannalta tärkeä päivämäärä, sillä tuolloin Iso-Britannian EU-eron, brexitin, on määrä toteutua. Vaikka saarivaltiossa ei euroja olla käytettykään, heijastuvat lähes varmuudella toteutuvan eron vaikutukset väkisinkin euromaiden talouteen. Jos pelätyin skenaario toteutuu eli niin sanottu ”hard brexit”, Britannia irtoaa valtioliitosta ilman minkäänlaista erosopimusta, jolloin EU:n ja Iso-Britannian välille syntyy yhdessä yössä tullimuuri.

Koko Eurooppa on tällä hetkellä stand-by-tilassa, kunnes saadaan varmuus Britannian eron ehdoista. Brexit ja sen aiheuttamat skismat toimivatkin varoittavana esimerkkinä EU-alueesta irtaantumista suunnitteleville valtioille. Eurosta eroaminen sen sijaan saattaisi asiantuntijoiden mukaan lyödä viimeisen naulan talousvaikeuksissa olevan valtion arkkuun.

 

You may also like...